Yläkoulun kemiassa opitaan luokittelemaan aineita erilaisten ominaisuuksien mukaan. Aineiden ominaisuuksia ovat mm. olomuoto, koostumus, reaktiivisuus, metallimaisuus.

Olomuodot

Aineet esiintyvät yleensä joko kiinteänä, nesteenä tai kaasuna. Olomuotojen muuttumiseen liittyy aina tietty lämpötila. Oheisessa kaaviossa on kuvattu (KUVA) olomuodot, niiden muutokset ja lämpötiloja kuvaavat nimitykset.

-------------> sublimoituminen
--> sulaminen --> hyörystyminen
KIINTEÄ - NESTE - KAASU
<-- jähmettyminen <-- tiivistyminen
<---------------- härmistyminen

-- kuvia: jodin sublimoituminen suljetussa koeputkessa, kuva jäätyneistä vaatteista (jään eli veden sublimoituminen vesihöyryksi)

sulamispiste, kiehumispiste

Näitä olomuotojen muutokseen liittyviä asioita käsiteltiin laajemmin Kemia 1 -kurssilla ( linkki). Tällä kurssilla hieman myöhemmin sidoksien käsittelyn yhteydessä pohditaan sitä, miten sidoksien hajoaminen ja syntyminen liittyy olomuotojen muutokseen. Kemian 3 kurssilla taas olomuotojen muutoksiin tuodaan tarkemmin myös energiaan liittyviä asioita.

Koostumus

Aineet luokitellaan koostumuksen osalta puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Yläkoulun kemiassa tutustuttiin erilaisiin seoksiin ja erotusmenetelmiin, joilla voitiin erottaa seoksen eri aineta toisistaan. Puhtaat aineet voidaan jakaa alkuaineisiin ja yhdisteisiin. Yhdiste on kahden tai useamman alkuaineen muodostama aine. Seokset luokitellaan homogeenisiin ja heterogeenisiin seoksiin.

(KUVA)

Reaktiivisuus

Aineiden (alkuaineiden) reaktiviisuuden mukaan voidaan luokitella aineita. Reaktiivisuus ja tapa reagoida toisten aineiden kanssa on yksi merkittävimmistä seikoista, joka johdettali kemistit 1800-luvulla jaksollisen järjestelmän luomiseen (seuraava teema).

Metallimaisuus

Puhtaina alkuaineina aineilla on erilaisia aistein havaittavia tunnuspiirteitä. Nykyisin tunnetuista alkuaineista valtaosa ovat metalleja ja näitä voidaan luonnehtia mm. metallikiillon (KUVIA) omaavaksi, sähköäjohtavaksi ja taottavaksi. Metalliluonne muuttuu myöhemmin esiteltävässä jaksollisessa järjestelmässä tietyllä kaavalla. Alkuaineista luokitellaan tästä näkökulmasta metalleihin ja epämetalleihin sekä puolimtelleihin, joilla on riippuen tilanteesta metallimaisia tai epämetallimaisia ominaisuuksia.
(KUVA: Jaksollinen järjestelmä - karkeasti - metallit, puolimetallit, epämetallit jaksollisessa järjestelmässä).

Luokittelu kemian toimintamallina

Lukion kemian 1 kurssissa opitaan luokittelemaan aineita ominaisuuksien mukaan, mm. alkoholien ja amiinien luokittelu primäärisiin, sekundäärisiiin ja tertiäärisiin alkoholeihin ja amiineihin tai yhdisteiden jakaminen happoihin, neutraaleihin ja emäksisiin aineisiin. Seuraavan tunnin (teeman) aiheena ole alkuaineiden jaksollinen järjestelmä on kemian luokitteluiden perusta.

Tehtävät